Terve syöminen on epätäydellistä

Tiiättekö mitä toistelen usein? Sitä että täydellisyys on tarpeeksi hyvän pahin vihollinen. Tämä pätee varsinkin syömishommiin.

On/off -ajattelu on yleistä mutta siitä ei pidä päätellä, että se toimisi. Se ei anna myötä tarpeeksi hyvälle vaan vaihtoehdot ovat joko täydellisesti tai ei ollenkaan. Mitä tämmöinen ajattelutapa sitten tarkoittaa? Sitä, että joko syö aamupalalla pinaattimunakkaan tai ei syö mitään jos on kiire ja ei ehdi. Sitä, että joko juo 2 litraa vettä päivän aikana tai ei juo ollenkaan. Sitä, että välipalaksi ei voi koskaan syödä proteiinipatukkaa, koska siinä on lisäaineita.

 

Terve ja normaali syöminen ei ole täydellisesti syömistä vaan mahdollisimman hyvien vaihtoehtojen miettimistä siinä tilanteessa missä milloinkin on.

 

Kun päässä on ajatus täydellisestä ruokavaliosta tai siitä, että onnistuminen on yhtä kuin täydellisyys, lopputuloksena on ainoastaan epäonnistuminen ennemmin tai myöhemmin. Joustava ja rento ote syömiseen on normaalia, rajoittava ja ankara suhtautuminen ruokaan ja itseen ei. Tämä ei tarkoita sitä, että superterveellisesti syöminen suurimman osan ajasta olisi huono juttu. Vaan sitä että aina ja kaikissa maailmantilanteissa täydellisyyteen ei pysty kukaan, vaan silloin olisi osattava miettiä se next best thing. 

Jos on iltapäivällä kaupassa miettimässä mitähän tässä söisi ja kaupasta ei voi ostaa mitään, koska täydellistä vaihtoehtoa ei ole saatavilla, mihinkä se johtaa? Siihen, että ei syö mitään, on nälkäinen ja illalla kärttyinen ja tulee joka tapauksessa tyhjennettyä kotona jääkaappi ja vierasvarakeksit ja sitten iskee morkkis. On hyvä valmistautua ja miettiä päiviään etukäteen, mutta kun aina siihen ei pysty vaan valintoja joutuu tekemään myös nopeasti ja yllättävissä tilanteissa. Tällöin olisi hyvä olla ajattelun joustavuutta ja kykyä pidättäytyä täydellisyyden ajatuksesta. Täydellisyys ei tuo lisää jaksamista ja hyvinvointia sen enempää kuin tarpeeksi hyvin tekeminenkään.

Tykkään myös hirveästi ajatella ravintoa ennemmin janalla kuin ääripäinä hyvä-huono. Proteiinipatukka iltapäivävälipalana on parempi vaihtoehto kuin suklaapatukka. Banaani on parempi vaihtoehto kuin ei mitään ja maitorahka marjoilla ja pähkinöillä jo tosi hyvä. Rakkautta, rauhaa ja rentoutta syömiseen ihmiset. <3

 

Fiksun ja rennon syömisen periaatteita opettelemme Eroon makeanhimosta -kurssilla. Kurssi alkaa 1.2.2017.