Mitä tekemistä sinulla on fitness-urheilun kanssa?

Mitä tekemistä sinun terveydelläsi, jaksamisellasi ja sutjakammalla ulkomuodollasi on fitness-urheilun kanssa? Ehkä arvasitkin vastauksen: EI KAUHEASTI. 

On silti hassua miten kuulen naisilta kaihomielisiä vertailuja kisakireisiin fitness-kroppiin (hei pliis!). Että itse ei ole koskaan urheilullinen tai hyvännäköinen koska ei näytä moiselta. Treenaaminenkin on vähän turhaa, koska "vieläkään en näytä siltä". 

Mulle on joskus esitelty kroppaihanteena asiakkaan taholta uimari Hanna-Maria Seppälä. Nainen näyttää lihaksikkaalta ja sporttiselta. Kuinka moni ajattelee itselle realistisena, että eläisi Hanna-Marian kisa-aikojen elämää? Eläisi työviikon verran altaassa, oheisharjoitteissa, kisoissa yms. Niin ja ei kolmea kuukautta vaan vuosia ja taas vuosia. Ei kukaan. Kukaan ei ruoski itseään siitä, että ei ole olympiatason uimari. Se juna on vähän niinkuin mennyt jo sen jälkeen kun a) ei koskaan harrastanut uintia b) ei ollut siinä kauhean lahjakas c) opiskeli ja hankki työpaikan ja lapset ja koitti vähän samalla lenkkeillä. MUTTA itseä voi kuitenkin helposti ruoskia siitä, että ei näytä olympiatason uimarilta tai fitness-kisaajalta. Se on aika nurinkurista, kamalan kuluttavaa ja sittenkin ihan yleistä treenaavien naisten keskuudessa.

Näennäisesti tehdään samaa asiaa: käydään puntilla ja uimahallissa uimassa. Näiden asioiden harrastamisesta terveyden tai laihtumisen tueksi on vielä valovuoden matka siihen, että niitä tehdään kisat mielessä ammattimaisesti. Sen takia on täysin sulaa hulluutta tavoitella myöskään sellaisen ammattilaisen kroppaa, joka on ensinnäkin harjoittelut vuosia ja toisekseen luultavasti myös jollain tapaa lahjakas lajiin. Aika harva ihailija haluaa todellisuudessa elää sitä elämää mitä kilpaurheilijan elämä on päivästä ja vuodesta toiseen. Siinä ei nimittäin skipata treenejä sen takia että ”tänään väsytti” tai koska ”kaveri pyysi leffaan” tai ”meninkin mieluummin tänään sauvakävelemään kuin uimahallille”. Sitten tietysti vielä sekin aspekti, että jos naisessa on rasvaa, se on NORMAALIA. Kilpaurheilu ei ole sinänsä mitään normaalia toimintaa ja siellä pätevät eri säännöt. 

Kannattaa tarkastella omia arvoja ja ihanteita kriittisesti. Sporttiselta saa haluta näyttää ja kyllä tavan talliaisenkin kroppa muuttuu kun treenaa tavoitteellisesti ja elää aktiivista elämää. Mutta ehkä kuten kilpaurheilijalla, myös kuntourheilijalla tavoitteet kannattaa sitoa muuhun kuin pelkästään ulkonäköön, tekee hommasta aika paljon kivempaa, kun ne kropan muutokset eivät kuitenkaan tule yhdessä yössä.

Olen sanonut tämän ennenkin, urheilijoista ja kilpailijoista saa toki inspiroitua ja heidän saavutuksiaan voi ihailla. Sen sijaan että miettii mitä joku muu on, voisi keskittää resurssit omaan tekemiseen tässä hetkessä ja pyrkiä omaan parhaaseensa omassa elämäntilanteessaan. Sinusta kun ei tule ketään muuta.