Palvelut

Psyykkinen valmennus on tavoitteellista työskentelyä mielen taitojen kehittämiseksi. Käytännössä harjoittelemme yhdessä esimerkiksi stressinhallintaa, keskittymiskykyä, tunteiden säätelyä tai motivaation ylläpitämistä. Työskentelyssä hyödynnän urheilupsykologian, kognitiivisen lyhytterapian sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiä.

Psyykkinen valmennus sopii niin urheilijalle, kuntoilijalle kuin työelämässä suoriutuvalle eikä taustalla tarvitse olla mitään kriisiä tai ongelmaa. Usein parhaat tulokset syntyvät juuri silloin, kun lähdetään kehittämään taitoja ennaltaehkäisevästi. Mielen taitoja voi kehittää aivan kuten fyysistä kuntoakin.

Ensimmäisellä tapaamisella pysähdymme yhdessä pohtimaan, mitä sinä haluat saavuttaa ja millaista apua kaipaat. Tämä luo pohjan koko työskentelylle.

Sen jälkeen etenemme tavoitetta kohti käytännönläheisesti: tapaamisten välillä on konkreettisia harjoitteita ja tehtäviä, ja yhdessä reflektoimme mikä toimii ja mikä ei. On tärkeää, että taitoja pääsee harjoittelemaan arjessa, ei vain puhumaan niistä.

Joskus tapaamisella saattaa olla jotain akuuttia mielessä, jolloin voin olla myös tukeva ja asian jäsentelyä avustava keskustelukumppani. Valmennus on siis sekä tavoitteellista että joustavaa.

Kyllä sopii! Psyykkinen valmennus ei ole vain huippu-urheilijoiden etuoikeus.

Tutkimusten mukaan urheilu on tasaväkisessä kilpailutilanteessa lajista riippuen 50–95 prosenttisesti psyykkistä. (Weinberg & Gould 2015). Se kertoo jotain olennaista siitä, kuinka suuri rooli mielellä on suorituksessa oli taso mikä tahansa.

Monet mielen taidot, kuten kuormituksen hallinta, arjen jäsentely ja itsetuntemus, hyödyttävät kaikkia tasosta riippumatta ja ne kantavat hedelmää myös urheilun ulkopuolella, esimerkiksi työelämässä ne ovat aivan yhtä olennaisia.

Psyykkinen valmennus on tulevaisuuteen ja tavoitteisiin suuntautuvaa käytännön työskentelyä. Se ei ole terapiaa eikä korvaa sitä. Psykoterapia ja psykologin vastaanotto ovat tarkoitettu tilanteisiin, joissa taustalla on psyykkisiä oireita tai mielenterveyden häiriöitä, jotka vaativat kliinistä hoitoa.

Psyykkinen valmennus sopii sinulle, kun haluat kehittää mielen taitoja kuten stressinhallintaa, keskittymiskykyä tai jaksamista ilman että taustalla tarvitsee olla diagnoosia tai kriisiä. Valmennus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja taitoja kehittävää.

Asiakkaalle voi joskus olla vaikea hahmottaa, kumpaa apua hän tarvitsee ja se on täysin ymmärrettävää. Minulla on eettinen velvollisuus tunnistaa, jos asiakkaan tilanne vaatii muuta tukea kuin mitä voin tarjota, ja ohjaan asiakkaani tarvittaessa eteenpäin.

Työnohjaus ja työelämään suuntautuva psyykkinen valmennus muistuttavat joiltain osin toisiaan: molemmissa voidaan pohtia samantyyppisiä kysymyksiä ammatillisesta roolista, jaksamisesta ja arjesta. Ero on hienovarainen ja käytännössä osa valmennustyöstänikin on väistämättä luonteeltaan työnohjauksellista.

Juuri sinulle psyykkinen valmennus voi sopia erityisen hyvin. Korkean suoritustason tavoitteelliset ihmiset ovat usein myös erittäin sitoutuneita valmennettavia: he ovat jo valmiiksi vaativia itsensä suhteen ja motivoituneita kehittymään.

Ymmärrän vaativan asiantuntija- ja johtamistyön arkea: korkeat odotukset, jatkuva tavoitettavuus ja suuri työmäärä ovat monelle todellisia reunaehtoja. Valmennus ei tarkoita tavoitteiden kyseenalaistamista.

Sen sijaan työskentelemme sen kanssa, miten rakennat kestävää suorituskykyä pitkällä aikavälillä. Käytännössä se voi tarkoittaa arvojen ja identiteetin pohdintaa, rajojen asettamisen harjoittelua, palautumisjaksojen rakentamista ja mielen joustavuuden lisäämistä. Tällöin innostus, motivaatio ja tavoitteiden asettaminen voivat jatkua ilman että voimavarat ehtyvät.

Psyykkisestä valmennuksesta voi hyötyä hyvin monenlaisissa tilanteissa. Yhteistä on usein se, että jokin ei tunnu sujuvan niin kuin haluaisi tai että on utelias kehittämään itseään ja taitojaan.

Työelämässä hakeutumisen syitä voivat olla palautumisen haasteet, suunnan tai innostuksen katoaminen, tai halu kehittää esimerkiksi palautteenantoa, tiimin vuorovaikutusta, tunnejohtamista tai omaa resilienssiä.

Muita merkkejä voivat olla esimerkiksi vaikeus toipua tappioista tai epäonnistumisista, liiallinen itsekriittisyys, tekemisen pakollisuuden tunne kun into on kadonnut tai keskittymiskyvyn herpaantuminen epäolennaisiin asioihin suoritustilanteessa olipa kyseessä liikunta, urheilu tai työelämä. Joskus taas halutaan kehittää rohkeutta tehdä ratkaisuja omassa lajissa.

Monelle tärkeä syy on myös se, että kaipaa ulkopuolisen ammattilaisen, jonka kanssa voi keskustella neutraalisti ja luottamuksellisesti: jonkun, jolla ei ole muuta agendaa kuin sinun hyvinvointisi.

Tarvittavien tapaamisten määrää on vaikea määrittää etukäteen, se riippuu tilanteesta ja tavoitteista. Tyypillisesti tapaamisia on 5–10. Mielen taidot eivät kehity hetkessä, vaan harjoitteleminen vaatii aikaa, aivan kuten fyysinen harjoittelukin.

Palvelussani tapaamisia järjestetään aina kerta kerralta arvioiden ja laskuttaen, pidempään valmennussuhteeseen sitoutuminen on aina omissa käsissäsi.